torstai 29. marraskuuta 2012

Hektistä

Eilen meni myöhään. Yllättäen, kun tuli aloitettua niin myöhään. Aina sen tietää, mutta silti sitä lykkää ja lykkää. Sovittiin, että ensi kerralla aloitetaan kyllä jo aamulla. Piti purkaa ja roudata ja valita ja koepakata ja ihmetellä. Paperille piti kirjoittaa mitä kaikkea pitää vielä tehdä ja se lista oli valtava vielä illalla. Kyllä sieltä sitten valikoituikin seuraavaan aamuun yhtä jos toista. Laskettiin, että aikaa on hienosti, kun viideltä herää.

Keskiviikkoon kuului mm. vintin tyhjentäminen edellisen muuton pahvilaatikoista. Täyden palvelun muuttomiehillä on omat lootat mukana, eli kaikki piti siis roudata roskiin. Tietysti sitä on sinne ullakolle heittänyt myös vuoden ajalta kaikki muutkin pahvilaatikot ja rojut. Olihan siinä kivasti hommaa.


Kissa arvostaa tällaisia kasoja:


Viideltä noustiin aika kehnojen yöunien jälkeen, kun vielä nukkumaan mennessäkin piti tehdä listoja, että mitä kaikkea pitää hoitaa. Aamulla koitti nauttia rauhassa aamupalan ja aamukahvin - viimeinen omasta keittimestä! Ei sitä lystiä kauaa kestänyt, kun edessä törrötti koko ajan lista tehtävistä asioista ennen kello yhdeksää, jolloin miehet saapuvat. Puuhastellessa yhtä ja toista aika meni hujauksessa ja olin juuri saanut ruokasalaatit tehtyä jääkaappiin valmiiksi, kun mies hihkaisi, että ajoivat muuten juuri pihaan. Kello oli vasta kahdeksan. Jaa mitkä paineet hyökki siinä kohtaa! Kissa piti hoitaa erilliseen huoneeseen ja ruoat ja vedet ja kissanvessat. Pari ärräpäätä saattoi lentää. Ja sitten rätti käteen ja kuuraamaan keittiötä, niin kauan kun siivoustarvikkeita vielä oli.

Kaksi mukavaa brittimiestä sieltä saapui. Katsottiin läpi mitä he pakkaavat ja vievät ja mitä ei. Paikallisia apuvoimia saapui jonkin ajan päästä, ja taas raikui saksa asunnossa. Ja vähän italiaakin kuului. Ja italialaista laulua kuului myös. Viisi tuntia pakkasivat, roudasivat, purkivatkin pari vaatekaappia. Piirsi ohjeet sitä mukaan kun purki. Kasaavat ne ennen kuin toimittavat takaisin. Aika kivaa. Yksi lasi meni rikki, toistaiseksi ei tainnut muuta hajota. Telkkarin kulma hajosi viime muutossa mutta toimii, ilmoitin ennen kuin pakkasivat pakettiin ja tekivät asiasta merkinnän paperiin, ettei tarvitse ihmetellä ja että ovat ehkä toivottavasti varovaisia. Pyykinpesukonekin lähti tuosta vaan kahden miehen voimin hirveetä vauhtia. Siinä italialainen kyseli, että eikö ole nokkakärryjä. Brittimies sanoi, ettei heillä sellaisia käytetä.


Näitä eivät pakanneet turvallisuusriskin vuoksi. Silitystärkkiä, kengälle hoitoainetta, kaksi purkkia hyönteismyrkkyä, viemärinavaaja ja maalipurkki, mikä jostain syystä vaan roikkuu mukana. Kenkä- ja silitystökötti lähtee meidän mukaan, viemäri sai avaajaa, maalille pitää keksiä palautuspaikka ja hyönteismyrkyt piti tyhjentää ulkona ennen kuin voi heittää roskiin. Parvekkeella tapahtui myöhemmin kärpästen joukkokuolema. Anteeksi!

Yhden aikoihin iltapäivällä oli asunto jo tyhjä. Siitä eteenpäin piti siivota sen mitä pysty niillä siivousvälineillä mitä oli. Hirveän sotkun miehet jälkeensä jättivät. Koitin siinä käytäväharjalla ottaa edes suurimpia pois pyörimästä. Kiva ylläri oli lasinsirut. Keittiössä kun oli mennyt se yksi lasi rikki. Siitä ei meille edes kerrottu, se jätettiin rikkinäisenä kaappiin. Onneksi lakaisin, ennen kuin kissa ehti paikalle. Myöhemmin myös saatiin imuri lainaksi, tosin sekin täyttyi jo tästä kasasta.


Asunnon katselmus meni hyvin, eivät löytäneet mitään pahaa sanottavaa kunnosta. Meille myös maksettiin käteisellä takuuvuokra takaisin. Siitä tosin makseltiin sitten heti heille seuraavaa vuokraa, kun tässä se irtisanomisaika oli. Jos taas asukkaat tammikuuksi löytyy niin palauttavat. Lisäksi tapettien vaihdosta ja maalauksesta otettiin veloitus tuosta summasta. Tuo hommahan on Saksassa ihan perinteistä vuokra-asujien hommaa, mikä vain kuuluu tehdä säännöllisesti. Seiniä maalataan usein ja tapetteja vaihdellaan. Opittiin muuten myös tänään, että meidän kattoikkunat saa kokonaan ympäri ja sieltä saa jopa vedettyä aurinkosuojaverhon sisuksista eteen. Oltiin suu auki, että joka päivä sitä oppii jotain uutta. Vaikka nyt viimeisenä päivänä. Istuin myös kaksin vanhan herran, vuokranantajaperheen isännän kanssa, alas pöydän ääreen. Ymmärsin jotain ja en ymmärtänyt mitään. Vastata en osannut. Sanoin, että ymmärrän saksaa jonkin verran, mutten osaa puhua. Aika yksipuolinen keskustelu oli, mutta ei kuitenkaan ahdistava.

Auto on koepakattu ja kaikki mahtuu. Huh. Onhan se täynnä, pieni auto. Farmarilla tänne tultiin ja perusautolla lähdetään eteenpäin. Vähemmän siellä on tavaraa, mutta ihan yhtä täynnä.

Tyhjäksi on mennyt täällä. Hei hei kaunis koti.





Kissalla on ollut myös hurja vuosi. Maatalon pihalla on riittänyt vilskettä. Kissoja kymmenittäin, possuja, lehmiä, hevosia, ihmisiä. Tuossa ollaan molemmat välillä istuttu ja ihmetelty.

Kuuden aikaan illalla sai ensimmäisen kerran istahtaa alas ja rentoutua. Aika äkkiä iski väsymys. Toivottavasti unta saisi kiitettävästi ensi yönä. Pitkä ajomatka edessä x2 ja pari erittäin rankkaa päivää. Tältä se kartalla näyttää:




Vähän meinaa haikeaksi vetää. Eiköhän huomenna tule vähän itkukin.

Kirjoittaminen lattialla muuten koskee selkään. Tai takapuoleen. Ja jalat puutuu.

12 kommenttia:

  1. Tuleeko tuosta pieni pätkä Ranskaa? Oijoi, kun iskee matkakuume! Alkaa ihan jännittää sun puolesta. Mahtaakohan siellä tajuta enkusta mitään? :D en kestä kun alkaa tulla kuvia! Tosi kiva kun pidät tätä blogia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tullookin! Kiva mennä monen maan läpi, saa taas kerättyä pari uutta, tosin Ranska ei oo uusi enää. En mä ennen ookkaan missään käynyt, Tallinnassa ja Ruotsissa vaan. :D Kyllä Skotlannissa englantia ymmärtää, seudusta tietysti vähän riippuen, että kuinka vahva aksentti on. Mulla on hyvä korva, saan selvää epäselvemmästäkin. :D

      Ja mä kanssa tykkään että päätin tämänkin blogin pistää pystyyn, on kiva sitten jälkikäteen ihmetellä, että miten ne mitkäkin asiat sujui ja millä fiiliksellä. Huikeeta. Lähtöön semmoset 13 tuntia.. Apuaaahhh!

      Poista
  2. Oma pakkausurakkani ei tunnukaan yhtäkkiä enää niin rankalta. Pitäisi siis ihan vain viikonloppureissua varten pakata.
    Täälläkin myötäjännitetään kovasti! :)
    Onnea matkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooooii. Ihanaa, kun on myötäjännittäjiä! <3 Kiitos!

      Poista
  3. Oiettä. Voimia hurjasti muuttoon ja uuteen tuntemattomaan.<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Voimia tässä kyllä taas kysellään, mutta suuri luottamus on, että niitä löytyy tarpeeksi ja ehkä vähän ylikin! :)

      Poista
  4. Paljon voimia ajomatkaan ja muutenkin hyvää matkaa! :) toivon, että kaikki menee hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toistaiseksi ainakin kaikki hienosti, hotellilla starttaillaan lähtöä toiseen ajopäivään! :)

      Poista
  5. Oh, jännää!! Paljon voimia muutokseen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ja jännää tämä tosiaan on! :) <3

      Poista